Tänään

Tänään on mm. riidelty, itketty, huudettu mutta vastapainona halattu, annettu pusuja ja pyydetty anteeksi. Ja leikitty prinsessaa, jossa äiti saa viitan ja kruunun sekä onnittelulaulun, oltu piknikillä, matkustettu junassa, rakennettu laivoja, tehty voltteja ja kuperkeikkoja, laulettu, naurettu, kikatettu...♥

Rauhoittuminen

Lapsiperheen arjessa moni muukin varmasti huokaisee illasta, kun lapset nukahtavat ja hiljaisuus laskeutuu taloon. Kahdesta pikkuisesta ihmisestä lähtee kummasti ääntä, hyvässä ja pahassa. Ihanaa on keskustella ja komunikoida. Kolmevuotiaan jutut ovat usein maanmainioita ja hyvinkin nokkelia. Yksivuotias ei juurikaan puhu mutta ymmärtää kokoajan enemmän ja enemmän.
Hermoja kiristää kinuamiset, tiukat komennukset (lapsilta) ja hälinän taso. Anna sitä, ei sitä, vaan tota...mieli muuttuu ihmislapsella välillä hyvinkin nopeasti. On siis ihanaa päästä välillä rauhoittumaan kunnolla (ja nukkumaan yöt hyvin). Olimme viikonloppuna pienellä rentoumislomalla ja oli ihanaa olla veden ja luonnon lähellä, hiljaisuudessa. Antoi kummasti tarmoa taas jaksaa arjessa.

Viikonlopun jälkeen tapasin heti kaveriporukkaa hyvän ruuan merkeissä ja keskustelu kääntyi rentoutumiseen ja siihen miten eri ihmiset kokevat rauhan erilailla. Toinen nauttii mökillä pimeydestä ja täydestä hiljaisuudesta kun toinen nauttii mökillä siitä, että vieressä kulkee tie, ettei koe olevansa täysin yksin.

Itse olen löytänyt oman rauhoittumiseni taas liikunnan kautta. Hetki ohjatulla tunnilla tai salilla on omaa arvokasta aikaa, josta tulee hyvä olo. Liikunta myös virkistää oloa muutenkin.

Tunnelmaa matkan varrelta

Elämän menoa

Viimeisimmässä kirjoituksessa intoilin ensimmäisistä askelista. Askeleet pysyivät pitkään vähäisinä mutta nyt kävely on jo sujuvaa ja mennyt nelivedon ohitse. Latasin puhelimesta kaikki noin vuoden ajalta otetut kuvat ja videot koneelle, jotta ne säilyvät paremmassa tallessa ja niitä on helpompi käydä läpi. Niin monta ihanaa muistoa. Ja se perinteinen rallatus, kuinka aika meneekään nopeasti. Erityisesti esikoinen on kasvanut hurjasti ja kehittynyt monella eri osa-alueella. Pienemmän vauvavuosi on mennyt ja uudet taidot ilahduttavat kokoajan. Erityisen hienoa minusta on se, että lapsen kanssa kommunikointi kehittyy uudelle tasolle.

Itsekkin olen kehittynyt. Oppinut itsestäni lisää, mistä pidän ja mistä en. Osallistun viikonloppuna mielenkiintoiseen koulutukseen, josta hyvinkin saattaa poikia ainakin osa-aikainen työllistäjä minulle ensivuonna. Innostukseni on valtavaa!

Myös 3-vuotis syntymäpäivät on juhlittu, niitä odotettiin pitkään koko kesän ajan. Tytön lahjatoiveita kysellessä vastuksena oli aina "kakku" ja kakun hän sai. No kyllä myös muitakin lahjoja. Pienellä on aikas pienet vaatimukset iloiseen juhlaan. Vähän herkkuja ja tuttuja ihmisiä ympärillä riittää. Ja no ehkä pari ilmapalloa myös :)

Syntymäpäiväsankari viiletti valitsemissaan juhlakengissä, kumisaappaissa

Tänään oli se päivä

Pikkuisempi tytöistä on jonkunaikaa treenannut seisomista ilman tukea, istuu esim. jakkaran päällä ja nousee siitä suorille jaloille. Viimepäivät on nähty myös pieni karhukävelijä :) Tänään sitten otettiin ne ensimmäiset kävelyaskeleet ihan itse!

Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä

Huh, eilen ja tänään tuntuivat välikausivaatteet melko liioitetuilta, kun mittari on kohonnut mukavasti yli 20 lämpöasteen, Jes. :) Silti illat antavat jo viitteitä kesän siirtymisestä syksyyn. Olen kyllä ehdottomasti kesäihminen ja rakastan lämpöä. Kesällä on huoletonta, kun ei tarvitse miettiä paljonko vaatetta tarvitsee ja ulos lähdetään lasten kanssa nopeasti. Toisin on talven vaatekasameren keskellä. Mutta annetaan vielä ajatusten olla lämmössä ja auringossa.

Tänään on illalla vähän erilainen ohjelma tiedossa, pääsen osallistumaan vannetanssi työpajaan, jes jes, en malta odottaa :)

Uikkarit, vk-vaatteet vai mitä?

Moni tuntuu painivan saman ongelman kanssa, mitä laittaa lapsille päälle ulos nyt kun ilma muuttui etenkin aamulla koleaksi. Itse laitoin välikausivaatetta päälle mikä osottautui ihan hyväksi, kunnes aurinko alkoi paistamaan. Ehkäpä verkkapuvut olisivat olleet se paras valinta tänään. Huomenna sitten taas koitetaan miettiä paljonko on asteita ja mihin suuntaan ilma kehkeytyy, ettei lapsia palelisi eivätkä paahtuisi liian paksussa vaatekerroksessa.

Kävimme tyttöjen kanssa muutaman talon päässä järjestetyssä pihakirppiksessä. Ilmeisesti asunnon kaksi kouluikäistä lasta olivat touhunneet paljon järjestääkseen tuon tapahtuman, poika oli jakanut mainokset postiluukkuihin ja pihalla oli myös mehutarjoilu. Hyvä, kun keksivät tuollaista ja jaksavat touhuta :) Muutama aarre tarttui mukaan, pitihän toisten yritystä tukea, sillä paikalla oli käynyt harmillisen vähän ihmisiä.

Kävelimme myös läheiselle leikkikentälle, jonka vierestä löytyy aukea, missä frisbee golf korit. Paikkakunnalta löytyy myös kunnon ylläpidetty frisbee golf rata mutta nämä korit ovat kiva lisä, jos haluaa vähän käydä heittelemässä.

Myös uusi juoksusuora ja jalkapallokenttä sijaitsevat ihan asuntomme lähistöllä. Isompi kävikin suoraa juoksemassa, koitin tytöille järjestää juoksu vs. konttauskisaa mutta pienempää kiinnosti enemmän vieressä pituushyppyä treenanneen nuoren jalkapallo :)

Mistä tietää papan käyneen?

Papan vierailun jälkeen löytyy yleensä tälläisiä rakennelmia :)

Yksivuotias on alkanut ennakoimaan, jos olettaa että lähden ja "jätän" hänet. Tähän asti ei ole itkenyt perään mutta nyt tuli itku tutun papankin tullessa hoitamaan. Mutta ei ollut itku kauaa kestänyt vaan nämä rakennuspuuhat olivat olleen mielenkiintoista touhua. Pappa rakentaa ja pieni purkaa :)